Kangasalan lukion vuosikertomus 2019-2020

2019 2020

Kangasalan lukio VUOSIKERTOMUS

Yhteystiedot Kangasalan lukio Finnentie 42 36200 Kangasala Puhelimet Rehtori Apulaisrehtori Kanslia Opinto-ohjaajat Opettajat Terveydenhoitaja Vahtimestari Kotisivu www.kangasalanlukio.fi Oppilasvaihto www.esnetwork.eu

050-387 6173 050-330 2988 050-336 4659 050-380 3334 044-486 0422 040-133 6524 050-415 2289 050-592 5003

Kangasalan Yhteiskoulun ja lukion historia 1921 Yhteiskoulu aloitti toimintansa ja koulua pidettiin aluksi Tulenheimon huvilassa.

1924-25 koulu toimi Kangasalan Lepokodissa.

1925 Oma koulutalo valmistui.

1935 Björkqvist-rahasto perustettiin.

1955 Koulurakennuksen vanha osa korjattiin ja uusi osa valmistui.

1958 Uusi osa korotettiin ja ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat.

1960 Lisärakennus valmistui (uusi kivipuoli).

1973 Kangasalla siirryttiin peruskoulujärjestelmään, yhteiskoulu muuttui lukioksi.

1978 Alkuperäisen osan peruskorjaus.

1993 Uudet opetussuunnitelmat ja luokaton lukio.

1998 Lukion painopisteeksi pedagoginen kehittäminen.

2000 Vanhojen pulpettien uusiminen käynnistyi.

2004 Ensimmäiset lukiolaiset aloittivat yhdistelmäopinnot.

2005 Uusi opetussuunnitelma ja uusi tuntijako.

2008 European Schoolnetwork -yhteistyö alkoi ja oppilasvaihtopankki perustettiin.

2010 Uuden lukiorakennuksen suunnittelu alkoi.

2011 Uuden lukion rakentaminen alkoi.

2012 Kangasalan uusi lukio aloitti toimintansa.

Rehtorit 1921-1939 1939-1955 1955-1973 1973-1986 1986-1997 1997-2020

FM Juho Ahtinen-Karsikko FM Ilmari Kanerva LitO Teppo Aho KuvO Mauno Juvonen LitM Eino Palmi FM, TK Teuvo Ropo

Tulevaisuutta etsimässä Tämä kevät on ollut erilainen. Erilainen kuin muut keväät. Koulun kevätjuhlakin pidetään etänä koko kaupungille yhteisesti ja lakkiaiset vasta elokuussa. Myös minulle tämä kevät on erilainen ja se tuo muutoksen tullessaan. Olen odottanut kevättä 2020. Aiempina vuosina lenkkeillessäni olen itsekseni ajatellut vuotta 2020 jolloin voin alkaa orientoitua toisenlaisiin tehtäviin. Uudet tehtävät tuovat minulle vapaa-ajan lisäksi mahdollisuuden toteuttaa paljon tekemättömiä töitä.

Jokaisessa lukuvuodessa on omat erityispiirteensä. Jokin asia nousee tai nostetaan korostetusti esille. Tämä lukuvuosi muistetaan pitkästä etäopetusjaksosta, jolloin Suomi ja koko maailma teki digiloikan. Opetus, palaverit ja suurin osa työtehtävistä hoidettiin etänä. Toimintakulttuuri siirtyy varmasti uudeksi normaaliksi. Tämä on se iso kuva keväästä. Pieni kuva on jokaisen koululaisen ja opettajan arkipäivä. Emme tiedä, mikä päivä, mikä ratkaisu on sellainen, joka tulee merkittävästi ohjaamaan ja vaikuttamaan tulevaisuuteen. Kaikki asiat eivät vaikuta samalla tavalla.

En omista aikaa. En voi määrätä tulevaisuutta. Huomisesta ei välttämättä tiedä miten se menee. Tämän olen oppinut nyt. Tämän on oppinut myös moni muu. Menneisyyden sen sijaan omistan. Kaikki eletyt ajat opitut asiat, tavatut ihmiset. Tässä yhteydessä haluan kiittää Kangasalan lukion työyhteisöä - kaikkia työntekijöitä entisiä ja nykyisiä, opettajia ja henkilökuntaa, nykyisiä ja entisiä oppilaita. Monet teistä ovat jättäneet lähtemättömän muistijäljen aivoihin. Teidän kanssa on ollut mukava jopa liian mukavaa tehdä työtä, koskapa olen viettänyt täällä 22 vuotta.

Näin en suunnitellut etukäteen. Ei ollut tarkoitus jäädä koulutielle tekemään elämäntyötä.

Mutta tässäkin suhteessa elämä näytti arvaamattomuutensa. Kun aikoinaan koulusta pääsin ylioppilaaksi, päätin että kouluun en tule koskaan palaamaan enkä ylioppilaslakkia enää päähäni pistä. Toisin kävi. Tänä vappuna laitoin myös ylioppilaslakin päähän.

Elämä opettaa. Uusille ylioppilaille voi tässä vaiheessa taas sanoa, ettei kannata sanoa koskaan ”ei koskaan”.

Tulevaisuus on avoin. Niin se on aina. Me emme tule sitä päivittäin ajatelleeksi. Koulunsa päättäville ylioppilaille tämä konkretisoituu. Jotain tarvitsee tehdä tämän jälkeen. Uusi aika, uusi vaihe alkaa elämänkoulussa. Ykköset ja kakkoset siirtyvät seuraavalle tasolle lukio-opinnoissa. Tuttu ja turvallinen lukioympäristö kutsuu taas syksyllä. Mutta myös teille elämässä on aina pieniä tai suurempia siirtymiä ja muutoksia.

Kun aloitin Kangasalan lukiossa en tiennyt, mitä on edessäni ja millainen on koulun tulevaisuus. Tämä sama tietämättömyys sisältyy jokaisen ihmisen elämään. Mutta se ei tarkoita, että pitäisi olla huolissaan. Päinvastoin tietämättömyys tässä asiassa luo mahdollisuuksia ja antaa rohkeutta. Voimme kaikki rohkeasti suunnitella tulevaisuutta eteenpäin - uusiin tehtäviin. Toivotan kaikille oikein hyvää ja virkistävää kesän aikaa.

Ylioppilaille erityisesti kiitokset yhteisistä kouluvuosista ja onnea tulevaisuuden rakentamiseen.

Teuvo Ropo, rehtori

Kangasalan lukion 21.

KUNNIAYLIOPPILAS™

Matti Posio on Kangasalan lukion 21. KUNNIAYLIOPPILAS™ Matti Posio on vuonna 1973 syntynyt Lännen Media Oy:n päätoimittaja. Hän vetää tällä hetkellä 11 maakuntamedian yhteistä sisältötuotantoa ja vastaa laajasti Lännen median toiminnasta niin päätoimittajana kuin toimitusjohtajanakin. Aikaisemmin Posio on toiminut mm. Lapin Kansan vt. päätoimittajana sekä Aamulehdessä erilaisissa tehtävissä mm. uutispäällikkönä ja toimittajana.

Matti Posiolla on myös kansainvälistä työ- ja opintokokemusta. Vuosituhannen vaihteessa hän oli Kauppalehden ja Aamulehden Moskovan kirjeenvaihtajana. Vuonna 2010 Posio opiskeli Innovaatiojournalismin koulutusohjelmassa Yhdysvaltojen Piilaaksossa ja Washington DC:ssä Sanoma-säätiön stipendiaattina.

Matti Posio on toiminut radiotoimittajana ja dokumenttien tekijänä. Hänellä on auktorisoidun kielenkääntäjän pätevyys venäjän ja suomen kielessä. Posio on suorittanut yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon v.2005 ja hän on valmistunut ylioppilaaksi Kangasalan lukiosta v. 1992.

Vuosittain KUNNIAYLIOPPILAS™ valinnan suorittavat Kangasalan lukion vanhempainyhdistys ja Kangasalan Yhteiskoulun ja lukion Seniorit. Matti Posion toiminta on kunniaksi koulullemme ja luo tulevaisuuden uskoa opiskelijoille. KUNNIAYLIOPPILAS™ tunnustus luovutetaan Matti Posiolle Kangasalan lukion lakkiaisjuhlassa 2020.

Kangasalan lukion vanhempainyhdistys ry Kangasalan lukion vanhempainyhdistys on perustettu edistämään vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa. Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 7.4.1998, jolloin sille hyväksyttiin myös Suomen Vanhempainliiton mallisääntöjen mukaiset säännöt. Suomen Vanhempainliiton jäseneksi Kangasalan lukion vanhempainyhdistys hyväksyttiin 1.6.1998 alkaen.

Tänä kautena yhdistyksen toiminta piti sisällään aktiivista yhteistyötä koulun edustajien kanssa. Kokouksissa keskusteltiin mm. uudesta opetussuunnitelmasta, ja puheenjohtaja osallistui kaupungin järjestämään oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaiseen tarkastukseen. Hallitus lähetti kaupungille koulun ja opiskelijoiden kannanoton tueksi oman kannanottonsa pihaan aiotun liikuntapuiston suunnitelmista etenkin opiskelijoiden pysäköintipaikkojen näkökulmasta.

Hallitus kokoontui toimintakauden aikana 5 kertaa. Koulun edustajat olivat aktiivisesti paikalla, ja kokouksissa saatiin ajankohtaiset kuulumiset niin henkilökunnan kuin loppukaudesta myös oppilaskunnankin näkökulmasta. Huhti-toukokuun aikana hallitus keskusteli whatsappin välityksellä vallitsevasta pandemiasta johtuen.

Helmikuussa vanhempainyhdistys hoiti Wanhojen tanssien kahvituksen Pitkäjärven koululla yhteistyössä Linkosuon kanssa. Tempaus on tärkein varainhankintaprojekti vuosittain. Yhdistys on jo useana vuonna lahjoittanut rahaa (max. 1000€) johonkin koululla tapahtuvaan kulttuuritapahtumaan. Viime vuosina avustus on kohdennettu penkinpainajaispäivän ohjelmaan, niin myös tällä kaudella, kun esiintyjäksi kutsuttiin stand up -koomikko Mikko Vaismaa. Palaute opiskelijoilta sekä opettajilta oli erittäin positiivinen.

Toukokuussa yhdistys jakoi 2 kpl ”Vuoden lukiolainen -stipendejä” (arvo 100€/kpl). Vanhempainyhdistyksestä Tuija Mäki-Laurila sekä Tiina Kuosmanen olivat mukana kunniaylioppilastoimikunnassa. Tämän vuoden kunniaylioppilaaksi valittiin vuonna 1992 ylioppilaaksi Kangasalan lukiosta valmistunut Lännen Median päätoimittaja Matti Posio. Posio on toiminut myös mm. ulkomaan toimittajana Moskovassa, radiotoimittajana sekä dokumenttien tekijänä.

Hallituksen kokoonpano: Tuija Mäki-Laurila, puheenjohtaja Jussi Lahdenniemi, varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Irina Avonius, sihteeri Kirsi Santala Merika Moisala Tiina Kuosmanen Jyri Tervakangas

Koulun edustajat: Teuvo Ropo, rehtori Pentti Mäkinen, lehtori Oppilasjäsen: Darius Mäenpää

Roine-kampus sai oman logon Elokuussa julkaistiin Roine-kampuksen (Kangasalan lukio, Kangasala Tredun toimipiste ja Pikkolan koulu) logo, jonka on suunnitellut logo-kilpailun voittanut Tredun Kangasalan toimipisteen elintarvikealan opiskelija Senja Kiintonen. Logo kuvaa Kes채p채iv채 Kangasalla -laulun mukaisesti kasvua ja oppimista pienest채 linnusta uljaaksi kotkaksi

Hankekuulumisia Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää Kangasalan lukio on mukana viiden kaupungin yhteishankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää lukiolaisten opiskelu- ja työelämävalmiuksia jo lukio-opintojen aikana. Hankkeen erityiset painopisteet ovat uudistuvan opetussuunnitelman korostamat laaja-alaisen osaamisen taidot, (tulevaisuuden) työelämätaidot ja -valmiudet sekä itsetuntemus ja oman oppimisen omistajuus.

Kuluvana lukuvuonna lukiossa on selvitelty meneillään olevan hankkeen kautta lukion 1. vuosikurssilaisten motivaatiota RSMP-menetelmällä. Opiskelijat ovat syksyn aikana saaneet itselleen oman motivaatioprofiilin, jonka avulla on selvitetty kuinka vahvasti oppilaiden motivaatiota ohjaavat muun muassa sellaiset asiat kuin voitontahto, riippumattomuus, fyysinen aktiivisuus tai muiden hyväksyntä. Motivaatioprofiilissa on yhteensä 16 eri piirrettä, joiden merkitystä pyritään kartoittamaan. Nuo 16 piirrettä ovat universaaleja, yleisesti tunnistettuja. Ainoastaan se, kuinka paljon niitä halutaan, on yksilöllistä - ja tästä muodostuu jokaisen henkilökohtainen motivaatioprofiili. Myös osa opettajakunnasta on saanut itselleen samanlaisen motivaatioprofiilin.

Profiililla haetaan parempaa itsetuntemusta, motivoitumista omaan lukio-opiskeluun, uranvalintaan ja oman näköiseen onnelliseen elämään Motivaatioprofiili on ollut lukiolaisten käytössä itsetuntemuksen välineenä. Henkilökohtaisissa keskusteluissa sen avulla on lisäksi pohdittu mm. Koronaviruksesta johtuneen etäopetusjakson sujumista sekä opiskelijan suhtautumista (etä)koulunkäyntiin. Opiskelijan on ollut mahdollista hyödyntää profiilin tietoa vahvistamaan lukioajan valintoja myös tulevaisuutta ajatellen. Ehkä innostus valita musikaaliin liittyviä tehtäviä, kielten puhekursseja, tutortoimintaa tai vaikkapa kansainvälisyyttä vahvistui juuri motivaatioprofiilin ja ohjaajan kanssa käydyn keskustelun kautta.

Jokainen nuori hyötyy varmasti kuitenkin jo siitä, että hänellä on mahdollisuus pysähtyä ammattitaitoisen ohjaajan kanssa pohtimaan itseään ja valintojaan.

Hankkeen jatkovaiheessa motivaatioajattelua pyritään kytkemään myös pedagogiikkaan.

Lisäksi työelämätaidot tulevat korostumaan ja suunnitelmissa on tiivistää yhteistyötä myös paikallisten yritysten ja yrittäjien kanssa tulevasta syksystä alkaen. Hankkeen kokonaistoteutusaika tulee jatkumaan vuoden 2021 loppuun eli hanke seuraa syksyllä 2019 lukionsa aloittanutta ikäluokkaa.

Opiskelijoiden mietteitä RSMP-profiilin tekemisestä

Tutorit 2019-2020

“Minä lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon,että tutorina toimin uskollisesti, luotettavasti, aktiivisesti ja innokkaasti noudattaen sekä Suomen Lukiolaisten Liiton että oman koulumme toimintaperiaatteita. Edustan itseäni, opintoryhmääni, vuosiluokkaamme ja kouluamme aina kunnialla ja esimerkillisesti. Ja jos sanani syön, tämä huppari päältäni riistettäköön!”

Opiskelijahuolto Kangasalan lukion opiskeluterveydenhuollosta vastaa Kangasalan Sosiaali- ja terveyskeskus. Terveydenhoitajana on toiminut Tarja Silmu. Koulu- ja opiskeluhuollon vastuulääkärinä on toiminut Heidi Rautiainen 8.8.2020 - 31.8.2020. 1.9.2020 alkaen on koululääkärinä toiminut terveyskeskuslääkäri Katja Tervonen. Fysioterapeuttina on jatkanut Eeva Mäkinen, joka on ottanut vastaan opiskelijoita keskusterveysasemalla kuntoutuksen tiloissa. Suun terveyspalvelut on hoidettu Kangasalan Sosiaali- ja terveyskeskuksessa opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan.

Terveydenhoitajalla on ollut säännöllinen vastaanotto ilman ajanvarausta, sekä ajanvarauksella sovitut vastaanotot päivittäin koululla. Lääkärin vastaanotto on ollut viikoittain noin 2 päivänä viikossa. Terveydenhuoltoa on toteutettu terveydenhuoltolain, oppilas- ja opiskeluhuoltolain, Kangasalan Sosiaali- ja terveyskeskuksen opiskeluterveydenhuollon suunnitelmien ja valtioneuvoston neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen ja sosiaalija terveysministeriön suositusten mukaan. Kaikki 1. vuoden ja kesken lukuvuotta koulua vaihtaneet opiskelijat on kutsuttu terveydenhoitajan terveystarkastukseen ja tytöt myös koululääkärin tarkastukseen. Poikien lääkärintarkastus on toteutettu yksilöllisen tarpeen mukaan joko 1. vuonna tai tarkastus tulee viimeistään tehtyä Puolustusvoimien kutsuntatarkastuksen yhteydessä 2. vuonna.

Terveydenhoitajan ja lääkärin työn painopiste on ollut ennaltaehkäisevässä työssä mutta opiskeluterveydenhuoltoon on sisältynyt myös perustason sairaanhoitoa mahdollisuuksien mukaan. 2019 vuoden alusta Kangasalan kaupunki on tarjonnut maksuttoman raskaudenehkäisyn, joka sisältyy myös opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvaan seksuaaliterveysneuvontaan. Terveydenhoitaja on osallistunut säännöllisesti sekä yhteisölliseen että yksilökohtaiseen opiskeluhuoltotyöhön oppilaitoksessa. Opiskeluterveydenhuollossa on myös suoritettu Puolustusvoimien ennakko- terveystarkastukset Kangasalan kaupungin kutsuntaikäisille opiskelijoille. Covid-19 pandemian aikana opiskeluterveydenhuolto on pyrkinyt toimiaan ajanvarausperiaatteella mahdollisimman normaalisti.

Kangasalan lukion kuraattorina on toiminut lukuvuonna 2019-2020 Liisa Niemelä. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saada kuraattorilta keskusteluapua ja ohjausta tarpeen mukaan. Kuraattorin työn tavoitteena on ollut nuorten hyvinvoinnin ja myönteisen kehityksen tukeminen sekä opiskelijoiden auttaminen erilaisissa opiskeluun, sosiaalisiin suhteisiin tai elämänhallintaan liittyvissä pulmissa. Kuraattori on myös osallistunut lukion yhteisölliseen opiskelijahuoltotyöhön.

Kangasalan lukion koulupsykologina on toiminut syksyllä 2019 Tiina Salmenpohja ja keväällä 2020 Päivi Palmu. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon osalta psykologi on tehnyt opiskelijoiden oppimisen haasteita kartoittavia psykodiagnostisia tutkimuksia, antanut opiskelijoille yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa ja ollut elämäntilannekriiseissä psykologisena tukena. Psykologi on myös osallistunut lukion yhteisölliseen opiskelijahuoltotyöhön.

4. jaksossa lukiolla järjestettiin päihteitä käsittelevä teemaluento, jossa lukiolaisille kävi puhumassa kaksi vierailijaa Villa Hockey -huumekuntoutuskodista.

Oppilaskunnan vuosikertomus Lukuvuoden alussa järjestimme auditoriossa tilaisuuden koko koululle, jossa kaikki opiskelijat saivat osallistua oppilaskunnan hallituksen tämän vuotisen ohjelman suunnitteluun. Opiskelijat kirjoittivat ideoitaan Padlet-seinälle, ja me kävimme ideoita läpi kokouksissa. Suunnitteilla oli ohjelmaa myös kevätlukukaudeksi, mutta poikkeustilanteen takia emme valitettavasti päässeet toteuttamaan kaikkia ideoitamme.

Alkusyksystä oppilaskunnan hallitus huolehti koulukuvausaikataulujen suunnittelemisesta. Syyskuussa järjestettiin myös joka vuotinen nälkäpäiväkeräys. Roine-kampus sai alkusyksystä oman logonsa, ja oppilaskunnan hallitus osallistui logon julkistamistilaisuuteen Tredulla. Opiskelijoiden virkistämiseksi järjestimme myös pari ilmasta jäätelötarjoilua aulassa syksyn mittaan.

Syksyllä tietoomme kiiri kunnan ajatus pelikentästä, joka rakennettaisiin lukion pääoven eteen etupihalle. Pohdimme hankkeen hyviä ja huonoja puolia kokouksissamme ja päätimme lopulta kerätä adressin, joka vastustaisi pelikentän rakentamista kyseiseen paikkaan. Myöhemmin jaoimme myös linkkiä, jonka kautta pääsi ilmaisemaan ajatuksensa pelikentästä. Lokakuussa näytimme halloweenin kunniaksi auditoriossa jälleen kauhuelokuvan, ja koristelimme auditorion teeman mukaan. Tänä lukuvuonna liikuntapäivä ja halloween-teemapäivä järjestettiin onnistuneesti samana päivänä.

Ennen joulua oppilaskunnan hallituksen jäsenet juttelivat yhdessä Timo-Antti Karevaaran ja Tarja Pataman kanssa Kestävä Tulevaisuus -hankkeesta. Vastasimme aiheeseen liittyvään kyselyyn, jonka avulla pyrimme kartoittamaan koulumme tilaa Kestävä Tulevaisuus -aiheen tiimoilta. Yhdessä projektista vastaavien opettajien, sekä KeTu-agenteiksi ilmoittautuneiden oppilaiden kanssa aloimme ideoida lähitulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavia muutoksia koulussamme. Kestävä Tulevaisuus -hankkeessa on ideana keskittyä lukuvuoden aikana muutamaan eri teemaan, joiden osalta toimintaa koulussa pyritään saamaan ympäristöystävällisemmäksi ja -tietoisemmaksi. Ideoimme kehityskohteita myös yhdessä Ahlmanilta tulleiden ammattilaisten kanssa, ja suunnittelimme yhteistyötä heidän kanssaan tulevaisuudessa. Aloimme suunnitella kevättalvella kaikille koulun opiskelijoille järjestettävää kyselyä kestävään tulevaisuuteen liittyen, ennen kuin koulu siirtyi etäopetukseen.

Oppilaskunta antoi penkkareihin edellisenä lukuvuonna sovitun summan. Päätimme virallisesta summasta, jonka antaisimme vuosittain myös vanhojentansseihin. Ennen poikkeustilan alkamista ehdimme hieman suunnitella taksvärkkiä, joka olisi järjestetty toukokuussa. Kevään aikana ideoimme muutamaan otteeseen myös kirjakirpputoria, jossa oppilaat voisivat myydä oppikirjojaan esimerkiksi Instagramissa tai Facebookissa.

Ystävänpäivänä jaoimme ovilla haluaville karkkia, ja järjestimme mahdollisuuden askarella halipassi vihreiden portaiden edessä. Yritimme myös saada oppilaita mukaan koko koulun yhteiseen letkajenkkaan. Oppilaskuntamme jäsen edusti hallitusta oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaisessa tarkastuksessa helmikuussa.

Tänä vuonna koulumme ei tehnyt enää yhteistyötä Jameran kanssa, mutta Jamera tuli kuitenkin koululle ensimmäisen ja kolmannen jakson alussa myymään kirjoja. Näin oppilaat ovat välttyneet mahdollisesti matkalta Tampereen myymälään.

Tänä vuonna emme voineet järjestää pääsiäiseksi ja vapuksi ohjelmaa, ja jo perinteeksi muodostunut sählyturnaus jäi poikkeustilanteen vuoksi pitämättä. Myöskään erityisohjelmaa viimeiseksi koulupäiväksi ei voitu harmiksemme tänä vuonna järjestää. Toukokuussa järjestimme kuitenkin Vuoden lukiolainen -äänestyksen, jossa ensimmäisen vuoden opiskelijat äänestivät keskuudestaan yhtä, joka oli toiminut lukuvuoden aikana esimerkillisesti muita tsempaten ja rohkaisten.

Tietotekniikka työkaluna Kuluneen kevätlukuvuoden poikkeusolojen etäopiskelu toi uusia haasteita sekä opettajille että opiskelijoille, mutta aiempina vuosina hankittujen hyvien tietoteknisten valmiuksien avulla opettaminen ja opiskelu onnistuivat etänäkin. Käyttöön otettiin etäkokousohjelmia, kuten Google Meet ja Teams. Oppimistehtäviä on ollut helppo jakaa ja vastaanottaa etäopiskelussa eri oppimisympäristöjen kautta.

Kaikilla lukiolaisilla ja opettajilla on ollut käytössään kannettava tietokone ja luokat sekä muut koulun tilat on varustettu nykyaikaisella tekniikalla ja verkoilla. Uusia lukiolaisia on informoitu lukioon valinnan yhteydessä laitteiden hankinnasta. Ykkösvuoden opiskelijoiden kanssa on käyty läpi digikurssia ja laskinohjelmia ryhmänohjaustuokioissa syyslukukaudella. Tärkeänä apuna ovat olleet digitutorit Kalle Haataja, Milena Hilden ja SamuVille Toivonen, jotka ovat neuvoneet opiskelijoita ja opettajia tietoteknisissä ongelmissa viikoittaisilla päivystyksillä ja luokkatilanteissa. He olivat mukana uusien lukiolaisten tvtasioihin perehdyttämisessä ja opiskelussa käytettävien ohjelmien lataamisessa lukuvuoden alkaessa. Digitutoreiden lisäksi tietotekniikka-asioihin on ollut saatavissa tukea opettajista koostuvalta Tivi-tiimiltä, teknologiavahtimestarilta ja koulujen mikrotukihenkilöltä.

Sähköisiä kokeita on tehty yhdessä ja toteutettu erilaisia koealustoja käyttäen. Tärkeimpänä alustana on Abitti-ympäristö langattomassa koko koulun kattavassa EKOE-verkossa. Tänä lukuvuonna yo-kokeiden palvelimet vaihdettiin uudempiin ja isompaa kuormaa kestävämpiin ja yo-kokeiden tekniikkaryhmä kokoontui ennen yo-kirjoituksia rakentamaan tilat kokeiden toteuttamista palveleviksi.

Koululle hankittiin lukuvuoden aluksi muutama pari VR-laseja ja 360-kameroita, joiden kautta on tehty tutustumiskäyntejä virtuaalitodellisuuteen. Kuvataiteen opetukseen hankittiin piirtotauluja ja Abode Creative Cloud -ohjelmia. Kurssitarjottimessa on ollut tarjolla ohjelmoinnin kurssi. Myös seutukunnallisella verkkokurssitarjottimella olevia itsenäiseen opiskeluun ohjaavia lukion kursseja on suoritettu. Tuttuun tapaan lukion markkinointia on tehty eri tilaisuuksissa ja lisäksi mm. Facebook-sivujen, kotisivujen, blogien, YouTube-kanavan, Twitterin ja Instagramin kautta.

Vierailijoita Kangasalan lukiossa

Japanilaisia opettajia kävi tutustumassa kouluumme ja suomalaiseen koulujärjestelmään 11.9.

Ykkösten ergonomiapäivässä 10.10. opiskelijat saivat konkreettista tietoa hyvien työskentelyasentojen merkityksestä.

Ruotsalainen pianisti Greta Åstedt vieraili koulullamme 7.10. ja soitti otteita Kangasala-talossa järjestetystä konsertista ja vastaili hänelle esitettyihin kysymyksiin ruotsiksi

Suurlähettiläs Eddie Brannigan Irlannin suurlähetystöstä Suomessa vieraili lukiossamme 20.2.

Molekyylibiologian professori Howard Jacobs Tampereen yliopistolta piti 11.3. vaikuttavan interaktiivisen esityksen Life2020-tiedetapahtuman yleisötilaisuuden valmistelemiseksi. Tulevaisuuden tekijöitä haastetaan miettimään lääkkeitä mm. ilmastonmuutokseen, ravinnon riittävyyteen ja sairauksien hoitamiseen liittyviin kysymyksiin. Alkusyksystä lukion oppilaita osallistuu itse tapahtumaan Tampereella.

Reaaliaineiden tapahtumia TURPO 2019 -tietokilpailu Kangasalan lukion joukkue osallistui Pirkanmaan Reserviupseeripiirin, Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piirin ja Pirkanmaan Reserviläispiirin yhteinen Henkisen maanpuolustuksen toimikunnan järjestämään turvallisuuspoliittisen TURPO 2019 -tietokilpailuun Sastamalassa Vammalan lukiossa 14.11.2019. Lukion joukkueessa kilpailivat Markus Myllymäki, Samu-Ville Toivonen ja Eevi Ojala.

Kilpailun kysymykset käsittelivät muun muassa vuoden 1944 sotatapahtumia Suomessa, II maailmansodan käännekohtia, Lotta Svärd -järjestön toimintaa ja sotilasmusiikkia.

Yrittäjyystoiminta Syyslukukauden alussa Jani Torppa kävi puhumassa lukiolaisille omasta yrittäjyyspolustaan.

Yrittäjän päivänä 5.9. Kangasalan Yrittäjät pitivät yrittäjyysaiheisen aamunavauksen.

Kansainvälisyys Italia-Projekti

Jo perinteeksi muodostunut kansainvälisyyskurssi yhdessä italialaisen yhteistyökoulumme kanssa toteutui tänäkin vuonna. 12.2.2020 saimme vieraaksemme päälle kaksikymmentä italialaista oppilasta sekä heidän opettajansa Paola Marcolinin ja GianPaolo Benattin. Vierailuviikon ajan italialaiset oppilaat majoittuivat Kangasalan lukion opiskelijoiden kodeissa. Vierailun teema vaihtuu vuosittain ja tänä vuonna se oli monelle erityisen mieluisa, nimittäin ruoka. Viikon aikana vaihto-oppilaat pääsivät itse valmistamaan suomalaisia perinneruokia sekä tietysti itse näkemään suomalaisperheiden ruokatottumuksia aamusta iltaan.

Monipuolista tekemistä riitti pitkin viikkoa. Oppilaat pääsivät nauttimaan mm. saunomisesta, avantouinnista, luistelusta sekä makkaran paistosta nuotiolla.

Valitettavasti lumettomien säiden puolesta, luistelua ja makkaran paistoa lukuun ottamatta, ulkoilu jäi vähemmälle verrattuna edellisvuosiin. Tämä ei kuitenkaan lannistanut, sillä monien oppilaiden mielestä kohokohtana olivat erityisesti IlvesKooKoo -ottelu Hakametsän jäähallilla sekä illanvietot, joko koko porukalla tai ihan vain oman isäntäperheen kanssa. Kuitenkaan unohtamatta Kangasalan oppilaitoksiin, Tampereen nähtävyyksiin, Suomenlinnan sekä Helsingin ravintoloihin tutustumista.

Viikko kului nopeasti ja jo heti ensimmäisen yhteisen päivän aikana ystävyyssuhteita muodostui puolin ja toisin. Italialaisoppilaiden lähdön jälkeen katseet suunnattiinkin jo kohti tulevaa toukokuista vastavierailua. Harmiksemme vastavierailua Milanoon jouduttiin siirtämään maailmalla mylläävän pandemian vuoksi. Oppilaiden sekä opettajien toiveissa olisi kuitenkin päästä, joko tulevana syksynä tai ensi vuoden puolella näkemään ja kokemaan vastavuoroisesti kiehtovaa Pohjois-Italiaa.

Teksti: Nea Heikkilä

Primo Levi –lukion uusi rehtori vieraili Kangasalla Italialaisen yhteistyölukiomme uusi rehtori Elisabetta Boselli vieraili Kangasalan lukiossa 15.-18.2.2020.

Vierailunsa aikana hän tutustui suomalaiseen koulujärjestelmään ja opetusmenetelmiin, sekä tapasi opetuspäällikkö Merja Lehtosen. Hän vieraili myös Tredun Kangasalan toimipisteessä, jossa yhdistelmätutkintoa tekevät opiskelijamme suorittavat opintojaan. Vierailunsa aikana hän osallistui myös lukiolaisten projektiohjelmaan Kangasalla, Tampereella ja Helsingissä.

Vaihto-oppilaat Lukiossamme opiskeli tänä lukuvuonna kaksi vaihto-oppilasta. Australialainen Leon opiskeli Kangasalan lukiossa elokuusta tammikuuhun. Thaimaalainen Mai sen sijaan oli Kangasalla vuosivaihdossa, mutta valitettavasti vaihto-ohjelma keskeytyi pandemian vuoksi jo keväällä.

European School Network

Vietettiin mukava viikko hollantilaisessa kaupunkissa nimeltä Amersfoort, jossa me harjoteltiin ja pelattiin korfpalloa. Korf-pallo on etenkin Hollannissa ja Belgiassa suosittu urheilulaji, joka on yhdistelmä käsi- ja koripalloa.

Vaikka itse peli oli entuudestaan vieras, sitä oli helppo oppia ja pelata. Mielestäni korf-pallo olisi kehittämisen arvoinen laji myös Suomessa, ja mielenkiintoisen siitä tekee esimerkiksi molempien sukupuolten edustus samassa joukkueessa.

Tutustuttiin myös hollantilaiseen elämään ja nähtiin pääkaupunki Amsterdamiakin. Projektissa oli mukana ihmisiä myös Ranskasta, Italiasta, Turkista ja Puolasta.

Hollantilainen pyöräilykulttuurikin tuli tutuksi viikon aikana.

Hannes Täyrönen

ESN Nordic Winter Activities 10.2. - 17.2.

Haimme viikon vieraamme koteihimme majoittumaan ensimmäisenä iltana ja tutustuimme vähän heihin.

Viikon aluksi esittelimme jokaisen osallistujakoulun Ylöjärven koululla. Osallistujia oli tänä vuonna Portugalista, Espanjasta, Ranskasta, Hollannista, Saksasta ja Romaniasta. Esittelyn jälkeen suunnattiinkin jo ensimmäiseen aktiviteettiin eli ryhmähiihtokilpailuihin viiden hengen suksilla. Kovan kilpailun jälkeen pulkkamäki kutsui (vaikka mäessä oli enemmän kiviä kuin lunta). Espanjalaiset todistivat pelottomuutensa laskemalla lujimpaa.

Kolmantena päivänä menimme miltei koko päiväksi laskemaan Sappeen hiihtokeskukseen. Neljäntenä päivänä esittelimme oman lukiomme muiden maiden oppilaille, jonka jälkeen menimme luistelemaan jäähalliin ja leikkimään joukkuelajeja luistellen. Kirkkoharjun näkötornin näkeminen oli monelle hieno kokemus.

Vesaniemessä pelasimme jalkapalloa hiekalla, siltä lunta ei ollut tai se oli muuttunut vedeksi. Jalkapallon jälkeen menimme avantoon ja saunaan Vesaniemessä. Tämä oli monelle viikon kohokohta. Illalla menimme vielä Tappara-Lukko-otteluun Hakametsän halliin ja kokemus oli monelle uusi ja ikimuistoinen.

Viidentenä päivänä vierailimme Tampereella katsellen nähtävyyksiä ja shoppailemassa. Kuudentena päivänä kävimme retkiluistelemassa Saarikylissä ja syömässä makkaraa nuotion äärellä. Nämä edellä mainitut olivat kaikki siis pelkästään koulun järjestämää ohjelmaa, mutta teimme myös todella paljon muuta vieraidemme kanssa vapaa-ajalla. Esimerkiksi syötimme heille perinteisiä suomalaisia ruokia, pompimme trampoliiniparkissa, kävimme porukalla syömässä ravintolassa ja vuokrasimme mökin Pälkäneeltä saunailtaa varten.

Seitsemäntenä päivänä saatoimme oppilaat rautatieasemalle haikeasti hyvästellen heidät vähäksi aikaa.

Suosittelen viikkoa ehdottomasti jokaiselle. Kokemus on silmiä avaava, sillä saa niin paremman kuvan eri maiden kulttuureista ja tavoista. Kielitaidon ei tarvitse olla hyvä, sillä peruskielitaito riittää vallan mainiosti!

Äidinkieli ja kirjallisuus Nykyajan tunteellisessa kertomuksellisuudessa on kaksi puolta. Se saa ihmiset kiinnostumaan tärkeistä aiheista ja suhtautumaan niihin konkreettisemmin. Toisaalta tunteet saattavat vaikuttaa ihmisen järkeen niin vahvasti, että ne ohittavat lähdekriittisyyden; tunteet ohjaavat järkeä. Tunteellisuus on yksi ihmisyyden tuntomerkeistä, ja on tärkeää, että ihminen pystyy tuntemaan ja tunnistaa omat tunteensa. Kaikki tunteita herättävät asiat eivät kuitenkaan ole totta, ja tunteiden ylivalta voi olla todella vaarallista.

Lukutaito koetuksella Kotikunnassani Pälkäneellä vietettiin vuonna 2019 lukutaidon juhlavuotta. 300 vuotta sitten Viipurista insestisyytösten vuoksi Pälkäneelle häädetty Daniel Medelplan kaiversi ensimmäisen aapiskukon sisältäneen aapisen. Aapinen lisäsi pälkäneläisten lukutaitoa merkittävästi aikana, jolloin lukutaidon karttumista esti kirjojen puuttuminen.

Nykyään lukemaan oppiminen ei riipu ainakaan tekstipulasta. Päinvastoin. Tekstejä on niin paljon, että ongelmaksi muodostuu valinnan vaikeus.

Tämän päivän lukutaidottomuus liittyykin lähdekriittisyyteen. 300 vuotta sitten ainoita kirjallisia tietolähteitä olivat aapinen ja Raamattu. Vuosisadan loppupuolella listaan lisättiin sanomalehti, josta muodostui pikkuhiljaa suomalaisten merkittävin tiedonlähde. Painettuun sanaan luotettiin, koska ei ollut mitään muuta, johon sitä olisi voinut verrata. Nykyihmisen täytyy luoda oma mielipiteensä niin painettujen kuin digitaalisten lähteiden perusteella, ja koska kaikkea tietoa ei ehdi lukea, täytyy niistä tunnistaa kaikista tärkeimmät. Samalla tavalla ihmisen täytyy myös osata luoda paikkaan ja aikaan sopivaa asiallista tekstiä. Vihapuheen ja klikkiotsikoiden levittäminen ja keskustelupalstojen keskustelutyyli ovat kuitenkin todistaneet, että kriittisessä lukutaidossa on vielä paljon parannettavaa. Miten tällainen 2010-luvun lukutaidottomuus vaikuttaa yhteiskuntaan ja mitä ongelman parantamiseksi voidaan tehdä?

Lähdekriittisyyteen liittyy tietoisuus median erilaisista vaikutuskeinoista. Yksi näistä on Mediakasvatusseura ry:n julkaisemassa videossa “Miten meihin vaikutetaan?” (youtube.com, 5.2.2019) mainittu tunteiden herättäminen.

Mistä puutteellinen lähdekriittisyys johtuu? Kävin viime keväänä kuuntelemassa lukutaitoaktivisti Aleksis Salusjärven puhetta lukutaidon merkityksestä. Salusjärvi selitti, että vanhemmalla väestöllä kriittinen lukutaito on yleisesti huonompi. Väestöllä, joka on elänyt vuosikymmeniä ilman internetiä ja vielä kauemmin ilman sosiaalista mediaa, voi olla vaikeuksia erottaa valheellista tekstiä oikeasta.

Tämä on ymmärrettävää. Vanhempien ihmisten ei ole tarvinnut harjoittaa lukutaitoa nuoruudessaan ainakaan samassa mittakaavassa kuin tänään, sillä suurten sanomalehtien tiedot olivat tarkistettuja, ja ihmiset ymmärsivät luottaa niihin enemmän kuin vessan seinien kirjoituksiin. Internet on mahdollistanut sen, että valheelliset tekstit, näyttävät ulkoisesti yhtä päteviltä kuin Aamulehdenkin tekstit. Nuoret ovat kasvaneet sosiaalisen median aikaan ja he ymmärtävät sen vuoksi nettilähteiden erot paremmin.

Koska nykynuoret kohtaavat tietotulvan, joista on pakko pystyä tunnistamaan tärkeimmät ja parhaimmat lähteet, kriittisen lukutaidon opettelun pitäisi alkaa jo lapsuudessa kotona. Lastenkirjat ovatkin tähän mainio lähde. Lapsi uskoo siihen, mitä hän kuulee ja sen vuoksi onkin tärkeää, että hänelle luetaan kirjoja, joissa haastetaan perinteisiä käsityksiä esimerkiksi kulttuureista. Lastenkirjoissa yhdistyy perinne ja uudet ajatukset; mielikuvitukselliset olennot ja arkipäivien ongelmat. Kun lapsille luetaan erilaista kirjallisuutta, lapsi voi alkaa itse miettimään, mitkä aiheet ovat hänelle itselleen tärkeimpiä. Lukutaidon opettelu jatkuu koulussa, jossa opetellaan tulkitsemaan ja analysoimaan tekstejä, etsimään lähteitä ja kyseenalaistamaan luettua.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

Kriittiseen lukutaitoon kuuluu myös taito kirjoittaa niin, että ottaa huomioon kohdeyleisön, aiheen ja julkaisupaikan. Mediakeskuksen videossa mainitaan, että asioiden yksinkertaistaminen on ihmiselle luonnollista, mutta liiallinen yksinkertaistaminen ei lisää ymmärrystä.

Monet internetissä vihapuhetta levittävät ihmiset ymmärtävät, että lehteen lähetettävän kirjoituksen täytyy olla asiallinen ja tilanteeseen sopiva, mutta sitä ei ymmärretä, että suutuspäissä kirjoitettu Facebookkommentti voi saavuttaa paljon enemmän lukijoita kuin paikallislehteen kirjoitettu mielipidekirjoitus, ja kommentin ilmaisumuotoa pitäisi miettiä sen vuoksi aivan yhtä paljon. Medelplanin viimeinen aapinen tuhoutui Turun palossa 1827. Internetin aikana mitään netissä julkaistua ei voi koskaan kokonaan poistaa, sen vuoksi pienimmänkin nettikommentin sisältöä täytyy miettiä tarkkaan varsinkin, jos kyseessä on arka aihe.

Me suomalaiset luemme koko ajan vähemmän. Ongelma nousee säännöllisesti uutisotsikoihin, ja ratkaisuja yritetään löytää koko ajan. Keskustelusta puuttuu kuitenkin tämä lukutaidon uusi ongelma: mihin me voimme uskoa? Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin paljon kuin nykyisin. Keinoja on monia: Mediakeskuksen videossa neuvotaan, että tunnistamalla erilaisia mediavaikuttamisen tekniikoita vahvistamme kriittistä medialukutaitoamme. Tätä ei voi oppia muuten kuin harjoittelemalla! Erilaisten tekstien aktiivinen lukeminen ja kirjoittaminen ovat tähän paras ja yksinkertaisin tapa. Nykyisiin lukutaidon ongelmiin ei pelkkä uusien aapisten painaminen auta.

Eveliina Virtanen

Lukion kirjasto

Äidinkielen ja kirjallisuuden kuulumisia Merkittävin tapahtuma äidinkielen ja kirjallisuuden kannalta viime lukuvuonna oli lukion kirjaston avautuminen. Kirjastoon hankittiin monipuolinen kokoelma kauno- ja tietokirjallisuutta niin oppiaineiden tarpeita ajatellen kuin myös opiskelijoiden lainattavaksi. Tästä lukuvuodesta alkaen lukiossa on ollut mahdollista tehdä lukudiplomi, jossa 12 kirjaa lukemalla suorittaa yhden lukiokurssin. Äidinkielen oppiaineessa on tehty opintoretkiä, kuten esimerkiksi ÄI1-kurssilla kirjastovierailu ja ÄI3-kurssilla teatteriretki. Tänä lukuvuonna teatterikäynti kohdistui Tampereen Työväen Teatteriin, jossa nautimme musikaalista Nahkatakkinen tyttö.

Liikunta

Lukiomme sai uuden kuntoilutilan käyttöön syksyllä 2019. Varsinaiset muutostyöt entisestä tietokoneluokasta tehtiin jo kesäloman aikana ja varsinainen kalustaminen saatiin valmiiksi syyskuun alussa. Opiskelijat ja lukion henkilökunta voivat käyttää tilaa vapaasti esimerkiksi hyppy-ja välitunneilla. Myös lukion liikuntaryhmät hyödyntävät tilaa tunneillaan.

Aamulehden viestikarnevaalit juostiin jo 54. kerran 3.9.2019 Pyynikin urheilukentällä. Lukiomme oli jälleen edustettuna sekä tyttöjen että poikien sarjoissa. Tytöt sijoittuivat sukkulaviestissä 5. ja pojat 2. Myös 1000 metrin viestissä pojat olivat hienosti hopealla heti Sammon urheilulukion jälkeen.

Lukion pojat olivat jälleen mukana valtakunnallisessa KLL:n salibandysarjassa. Ensimmäisessä turnauksessa Pälkäneellä pojat sijoittuivat hienosti toiseksi heti Pirkkalan lukion jälkeen ja pääsivät aluefinaaleihin Naantaliin. Siellä vastus oli kuitenkin vielä liian kova ja paikka finaaliturnaukseen jäi saavuttamatta.

Ensi vuonna sitä lähdetään taas uudestaan tavoittelemaan.

Ă…ren laskettelukurssi

Laskettelukurssi Åressa onnistuttiin saamaan päätÜkseen juuri ennen poikkeusolo-aikaa 3.-9.3.

Kelit suosivat ja laskettelupäiviä kertyi 4 täyttä päivää. Kaikilla oli niin mukavaađ&#x;˜Š

KEMIA

Teknologiateollisuus ry:n rahoittamana kemian työkurssilaiset pääsivät marraskuussa yritysvierailulle Metso Mineralsille Hatanpäälle seuramaan, miten mm. kaivosteollisuuden tarpeisiin rakennetaan täysin automatisoituja telaketjuin liikkuvia pienen kerrostalon kokoisia kivenmurskaimia liukuhihnalla. Maailman johtava yritys satsaa työntekijöiden hyvinvointiin ja koulutukseen sekä satsaa suuresti tuotekehittelyyn, joten palkkalistoilla on tekniikan alan suunnittelijoita koko joukko. Toisena kohteena ryhmä vieraili Hervannassa teknillisellä yliopistolla kemian laboratoriossa, jossa koulutusesittelyiden lisäksi tehtiin laboratoriossa metallien osoitusreaktioita ja tutustuttiin NMR-spektroskopiaan. NMR:llä selvitetään mm. orgaanisten yhdisteiden rakenteita, mikä on atomien järjestys aineessa.

Vuoden 2019 valtakunnallisen Kemia-kilpailun Avoimen sarjan lukiomme parhaat palkittiin paikallisapteekin tuotepaketeilla. Vasemmalla olevassa kuvassa ovat palkitut Heidi Vallius ja Anni Hakala, kuvassa myös opettaja Tarja Patama ja rehtori Teuvo Ropo.

Tunnelmia välitunneilta

Itsenäisyyspäivän juhla

Tunnelmallisessa itsenäisyyspäivän juhlassa 5.12. juhlittiin syksyn ylioppilaita ja Suomen itsenäisyyttä. Juhlamusiikista vastasivat lukion kuoro ja musiikkilinjalaiset. Ylioppilaan puheen piti Eeva Majara. Perinteiden mukaisesti juhlassa abiturientit Jesperi Moisala ja Milena Hildén luovuttivat veteraanien Vapauden viestin seuraavaa ikäluokkaa edustaneille Aleksi Höysniemelle ja Fanny Raikamolle. Aleksi Höysniemi sai myös juhlassa Eurooppa-stipendin, jonka luovutti Kangasalan kaupungin elinkeinojohtaja Lasse Silván.

Joulujuhla

Lukion joulujuhlassa 20.12. jouluisen elokuvan, tonttutanssin ja glögien jälkeen oli musiikkilinjan ja joulupukin kansainvälinen joululaulumatka Suomesta maapallon toiselle puolelle reitillä Tanska-Hollanti-Saksa-EspanjaSerbia-Turkki-Thaimaa-Australia.

PENKKARIT

Wanhojen tanssit

Kuvat: Jouni Valkeeniemi

Kuvaamataito THE 5TH INTERNATIONAL HIGH SCHOOL STUDENTS’ PHOTO FESTIVAL EXHANGE 2019 Ulriikka Kalliojärvi, Eevi Ojala ja Joonas Yrttimaa edustivat Suomea nuorten valokuvafestivaalilla Higashikawassa Japanissa elokuussa. Opettajista osallistui Heini Järvinen.

Festivaalilla kaikkia eri kulttuureista tulleita nuoria yhdisti kiinnostus valokuvaamiseen.

Päivällä kuvattiin tasokkailla lainakameroilla ja saatiin palautetta ammattilaisilta, kiivettiin Akashikawa-vuorelle, käytiin markkinoilla, syötiin puikoilla, käytiin shoppailemassa ja iltaisin istuttiin puistoissa juttelemassa ja vähän seikkailemassakin. Näimme loistavaa ilotulitusta ja saimme kokeilla myös japanilaista perinnerummutusta ja tanssimista kimonoihin puettuina. Tärkeintä kaikesta oli kuitenkin tiimityöskentely ja valokuvaaminen: kuvauskohteiden löytäminen paahtavassa helteessä, kuvasarjojen koostaminen jyryn arvioitavaksi ja tulosten tutkiminen yhdessä uusien ystävien kanssa, kun kuvat asetettiin näytteille. Kotiin palattiin haikein mielin, kaikkien maanosien kulttuurit ja kielet sovussa tuoreessa muistissa. Tähän kansainväliseen suurtapahtumaan valmistauduttiin jo keväällä koulussa ja kesällä tavattiin Valokuvakeskus Nykyajan kirjastohuoneessa Tampereella, kiitos heille kokoontumistilasta. Kiitos myös japanilaisille tapahtuman järjestäjille arvokkaasta elämänkokemuksesta.

Poikkeustilanteesta huolimatta tämä kansainvälinen yhteistyö on jatkumassa. Vuoden 2020 valokuvausfestivaliin on valittu Suomesta kolme koulumme edustajaa: Hanna-Kaisa Hirvonen, Nooa Lehtinen ja Alisa Heman. Loppukilpailu järjestetään netin välityksellä marras-joulukuussa 2020. Edustajat valitsi puolueeton jury, johon kuuluivat Väinö Kaplas, Antti Harkko ja Marika Lehtinen.

Asahidaken tuliperäinen vuori höyrysi..

…ja me patikoimme...

...ja valokuvasimme.

VALOJOULUKALENTERI Kuvataiteen kurssilaiset osallistuivat T2+r taidekollektiivin projektiin piirtämällä kuvia Suomen ensimmäiseen valojoulukalenteriin. Projektin vetäjät kävivät kuvataiteen oppitunneilla kertomassa valotaiteesta, esittelemässä videomappausta ja virittämässä unelmia piirustuksiin. Valmis valojoulukalenteri heijastettiin Kangasalan pääkirjaston ulkoseinälle joulukuussa. Joka päivä joulukalenterista avautui uusi animaatio.

OSUUSPANKIN JOULUIKKUNAT Kuvataiteen kurssilaiset toteuttivat joulusomistukset Kangasalan Osuuspankin isoihin ikkunoihin. Taiteellisuus ja kekseliäs visualisointi herättivät huomiota, ideoita kiiteltiin ja kuvat olivat esillä kauan uuden vuoden jälkeenkin. Projektiin osallistuivat Amanda Heinonen, Maria Hellgrén, Anna Muola, Kerttu Mäkirintala, Sanna Hietaranta ja Jenna Vuorinen.

TAIDENÄYTTELY TERRASSA Perinteinen lukion kuvataidenäyttely ripustettiin tammikuussa Kangasalan pääkirjaston Terra-saliin. Tämän vuoden teema oli ’TEKONÄKY’ eli tekoäly ja miten se näkyy tai avaa näkymättömyyttä. Taideteoksissa visualisoitiin avaruushissejä, valetotuuksia ja rakennettiin riemukaaria tekoälyn kunniaksi. Pohdittiin mikä loppujen lopuksi on totta tai mahdollista ja miltä algoritmien maailma voisi näyttää. Maalattiin verkostoja ja piirrettiin uusia ulottuvuuksia näkeviä silmiä. Kollaaseissa mennyttä aikaa tulevaisuuteen, kulttuuriperintöä tekoälyllä täydennettyyn uuteen aikaan. Kuviteltiin miten tekoäly voi muuttaa ihmisyyttä ja piirrettiin nykyaikaan päivitettyjä symbolisia asetelmia. Tuotesuunnittelutehtävissä esiteltiin kekseliäitä vaaseja ja soittimia. Näyttelyssä käyneiden kirjoitukset täyttivät vieraskirjan jo ennen näyttelyn päättymistä ja Kangasalan Sanomat huomioi näyttelyn etusivulla.

Musiikin vuosikertomus 2019-2020 1. jakso Elokuu alkoi musiikkilinjalaisten osalta verkkaisesti. Otimme vastaan uudet opiskelijat koko musiikkilinjan voimin elokuussa yhteisessä tapaamisessa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat osoittivat oivaa ryhmähenkeä voittamalla Tutorien järjestämät ryhmäkisailut tutustumispäivänä Vesaniemessä. Ensimmäisen jakson lopussa ykköset esittivät ensikonserttinsa Lukion auditoriossa, paikalle oli saapunut mukavasti yleisöä ja esitys oli upea!

Toisen vuoden opiskelijat aloittivat oman levynsä äänittämisen, joka tuli kantamaan nimeä Ataraxia. Kyseinen sana on antiikin Kreikan filosofien käyttämä termi, joka tarkoitti mielenrauhaa. Levylle valikoitui lopulta yhdeksän opiskelijoiden itse säveltämää ja sanoittamaa kappaletta. Levyä oli jälleen äänittämässä lukion musiikkilinjan hovimiksaaja, Matias Lehtoranta.

Kannet levyyn suunnitteli Hanna-Kaisa Hirvonen. Kalle Mikkolainen oli äänittämässä musiikkia levylle Matiaksen avustajana.

Abit aloittivat syksyn musiikkivideoprojektin parissa. Musiikkivideo tehdään perinteisesti jostain edellisenä vuonna julkaistun oman levyn kappaleesta. Tällä kertaa luokan sisäisen äänestyksen voitti Eveliina Virtasen tekemä kappale, Äkkisyvää. Eveliina kävi syksyn aikana esittämässä kappaleensa myös Lenni-Kalle Taipaleen luotsaamana Martinus-salissa Keravalla. Video kuvattiin syksyn aikana Matti Mäkisen ja Aaro Riponiemen toimesta.

Aaron asiantuntijuus ja laitteisto olivat suuri apu videon teossa, kiitos Aarolle! Matti Mäkinen editoi videon ja kyseinen videospektaakkeli esitettiin tammikuussa abien lähtökonsertissa. Ensimmäiseen jaksoon mahtui myös vuoden avaava OPEN STAGE, joka villitsi massoja tuttuun tapaansa.

2. jakso Ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittivat onnistuneen konsertin jälkeen perusasioiden äärellä. Opiskelijat saivat rauhassa käydä läpi kaikki bändisoittimet ja myös opettaa toisiaan.

2.vuoden musiikkilinjalaiset olivat juuri saaneet äänitykset valmiiksi ja nyt odoteltiin levyä miksauksesta ensikuunteluun. Levynjulkaisukonsertti pidettiin lokakuussa Lukion auditoriossa ja yleisöä oli mukavasti paikalla.

Vuotuisen konserttisarjamme toinen konsertti oli täten menestyksekkäästi hoidettu.

Abit jatkoivat videon kuvauksia ja aloittivat samalla loppukonserttinsa suunnittelun. Kyseinen konsertti tulisi olemaan vuoden 2020 alussa.

3. jakso Kolmanteen jaksoon sijoittuu musiikkilinjojen vuosikellossa yleensä jouluhumua, sekä haikeaa lähtemisen tuskaa. Joulujuhlaohjelma valmistettiin musiikkilinjojen yhteisvoimin kuoronumeroina, sekä tietenkin pukki vieraili viihdyttämässä oppilaita. Syksyn Yo-juhlassa esiintyi koulun suurkuoro esittäen Suomen laulun.

Uuden vuoden jälkeen tammikuussa oli luvassa jo useasti mainittu Abien lähtökonsertti.

Esitys koostui kahdesta puoliajasta ja sisältö oli pääasiallisesti opiskelijoiden itsensä päättämä. Kantavana ideana kuitenkin on aina ollut se, että viimeisen konsertin tulisi olla jonkinlainen läpileikkaus kuluneesta kahdesta ja puolesta vuodesta. Eli ohjelmisto sisälsi tälläkin kertaa myös aikaisemmin esitettyjä kappaleita, kuten esimerkiksi lauluja viime vuoden keväällä pidetystä Irlanti-konsertista. Myös opiskelijoiden omia kappaleita on aina kuultu samassa yhteydessä ja niin esitettiin myös tällä kertaa. Kolmannen jakson loppupuolella pidimme myös jo perinteeksi muodostuneet abien lähtöjuhlat Kisapirtillä. Juhlissa nuoremmat opiskelijat esittivät abeille musiikkia ja sen lisäksi oli yleistä yhdessä viihtymistä.

Testostenorit

4. jakso Neljännen jakson alussa oli vanhojen tanssit ja musiikista vastasi lukiomme opiskelijoiden oma bändi, Wonderless. Vanhojen tanssien jälkeen aloimme valmistautumaan kohti kevään suuria tapahtumia. Luvassa oli muun muassa Kangasala Irish Festivaalit ja toisen vuoden opiskelijoiden opintomatka. Nämä kyseiset ohjelmanumerot ovat olleet jo useampana vuonna lukiolaisten kannalta yhteen nivoutuvia tapahtumia. Toisen vuoden opiskelijoiden oli tänäkin vuonna tarkoitus valmistaa irlantilaisen musiikin konsertti yleisölle esitettäväksi. Lisäksi koulumme kuorojen oli tarkoitus esiintyä edellä mainituilla festareilla.

Koronan myötä myös musiikkilinjan suunnitelmat menivät uusiksi. Esiintymiset jouduimme perumaan ja matka on siirretty jossain muodossa tapahtuvaksi ensi keväänä 2021.

Musiikkilinjat osallistuivat muutaman opiskelijan voimin Tampereen lukioiden organisoimaan Gaudeamus Digitur -tempaukseen, jossa Tampereen kaupungin ja Tampereen seutukuntien lukioiden opiskelijat taltioivat itseään laulamassa ohjeiden mukaisesti Gaudeamus Igiturin. Tämän jälkeen opettajat lähettivät äänitteet Tampereelle Hatanpään lukion opiskelijoille, jotka koostavat parhaillaan äänitteistä yhteistä Gaudeamus Digitur kokonaisuutta. Tämä teos tullaan kuulemaan myös Kangasalan kaupungin Virtuaalisessa kevätjuhlassa.

Toukokuussa 2020 toteutettiin myös Kangasalan musiikkilinjalaisten oma etäprojekti.

Toukokuussa oli tarkoitus aloittaa tulevan lukuvuoden musikaalin, Hullu Prinssi 2.21 -musikaalin harjoitukset. Poikkeusolojen johdosta harjoitukset eivät kuitenkaan päässeet alkamaan ja sen johdosta päätimme tehdä lukiolaisten oman musikaalitervehdyksen.

Kyseessä on musikaalista irroitettu kappale, Anna Jagellonican laulu, joka toteutetaan video/äänikollaasina uusien ja vanhojen opiskelijoidemme avustuksella. Aukusti Koivisto tulee kokoamaan ja miksaamaan opiskelijoiden lähettämät ääniraidat ja Juha-Matti Jeronen on lupautunut editoimaan videot teokseen. Lopullinen versio tulee olemaan kuoroteos, jossa kaikkien osallistujen videot ja ääni yhdistetään audiovisuaaliseksi kokonaisuudeksi solistien kera. Solisteina tullaan myös kuulemaan uusia ja vanhoja opiskelijoita. Laulujen fraseerausta oli suunnittelemassa Petra Karjalai-nen, joka on osa ensi vuoden musikaalityöryhmää. Teos esitetään ensimmäisen kerran Kangasalan kaupungin virtuaali-kevätjuhlassa.

Ylioppilaat Syksyn 2019 ylioppilaat: Markus Kahilainen, Emma Kilpinen, Tytti Kuusela, Joni Kääriäinen, Mari-Anne Lahtinen, Leevi Leppänen, Eeva Majara, Aaro Palviainen, Viljami Raatikainen kaksoistutkinto: Ripsa Lindholm, Eero Vehniä Kevään 2020 ylioppilaat: Ella Aakkula, Topias Ahola, Arttu Alppiranta, Pyry Anttila, Samuli Anttila, Antti Autio, Elina Autio, Camille Croze, Aili Forstén, Joni Haapamäki, Kalle Haataja, Anni Hakala, Juho Hallila, Mari Heinonen, Topias Heiskari, Meri Helenius, Otso Helin, Siiri Heliövaara, Arttu Hietanen, Milena Hildén, Eetu Hirvonen, Eeva Holappa, Joonas Hongisto, Leevi Honkala, Markus Hyytinen, Ilmari Jokinen, Maria Jokinen, Katariina Joutsenvuori, Anniina Järvenpää, Julia Järvenpää, Matias Järvinen, Hanna Kainisto, Henna Kakko, Suvi Ketola, Susanne Kirvesoja, Nita Kivimäki, Suvi Kohonen, Sylvia Koponen, Matias Korpi, Niilo Koskimäki, Siiri Kuivalainen, Hanna Kulmala, Valtteri Kurki, Alina Kuusinen, Ville Laitinen, Sonja Larke, Osmo Laukkanen, Vili Laurila, Elli Lehtimäki, Lauri Lehtinen, Justus Lohtari, Samuli Lumme, Samuli Luoma, Roosa Martikainen, Otto Mattila, Jesperi Moisala, Markus Myllymäki, Emmi Mäkinen, Matti Mäkinen, Salla Mäkinen, Eemeli Mäntylä, Visa Mäntyneva, Elias Neva, Jemina Nevala, Vilma Niemi, Maria Nieminen, Toni Nuortama, Jere Paavilainen, Vili-Petteri Paloheimo, Pekka Pantsu, Aleksi Pekkala, Aapo Peltola, Pinja Penttilä, Sami-Pekka Pettersson, Henri Prusi, Erika Pulkkinen, Jutta Riikonen, Nelli Saarenketo, Henrik Saksala, Laura Salminen, Salla Salo, Petrus Seppälä, Konsta Sulkanen, Ida Suontausta, Nea Takala, Niko Tiilikainen, Samu-Ville Toivonen, Hannes Täyrönen, Elsa Uskalinmäki, Heidi Vallius, Eelis Vettenranta, Oskari Vettenranta, Eveliina Virtanen, Antti Vistala, Jenna Vuorinen, Viljo Vuorinen, Joonas Väliharju, Emmi Yli-Hukkala, Matias Ylisiurua kaksoistutkinnon suorittaneet: Suvi Helander, Eetu Reijonen, Santtu Seppänen

Stipendit Stipendit ylioppilaille Syksy 2019 Majara Eeva

200€ Björkqvist rahasto

Kevät 2020 Ahola Topias Autio Elina Haataja Kalle Hakala Anni Heinonen Mari Helander Suvi Hildén Milena Jokinen Maria Ketola Suvi Koskimäki Niilo Koponen Sylvia Lumme Samuli Martikainen Roosa Mäkinen Emmi Mäntylä Eemeli Nieminen Maria Pantsu Pekka Pekkala Aleksi Prusi Henri Salo Salla Seppänen Santtu Suontausta Ida Tiilikainen Niko Toivonen Samu-Ville Täyrönen Hannes Uskalinmäki Elsa Vallius Heidi Virtanen Eveliina Yli-Hukkala Emmi

100€ Suomi-Saksa yhdistys 50 € Björkqvist rahasto 50 € LC Kangasala Harjula 100€ oppilaskunta 100€ Kangasalan yhteiskoulun ja lukion seniorit 50 € Kangasalan Yrittäjät 250€ Björkqvist rahasto 170 €, Pohjola Norden 80 € 100€ Björkqvist rahasto 200€ Björkqvist rahasto 200€ Björkqvist rahasto 50 € Björkqvist rahasto 150€ Kangasalan Osuuspankki 100 €, LC Kangasala Roine 50 € 50 € Aito Säästöpankki Kangasala 50 € Björkqvist rahasto 200€ Björkqvist rahasto 200€ Björkqvist rahasto 130 €, Pohjola Norden 70 € 50 € LC Kangasala 50 € Björkqvist rahasto 50 € Aito Säästöpankki Kangasala 250€ Björkqvist rahasto 150€ Kivinen Helkaliisa 100€ Kangasalan yhteiskoulun ja lukion seniorit 100€ Kangasalan Osuuspankki 150€ Kangasalan yhteiskoulun lukion seniorit 100 €, LC Kangasala Harjula 50 € 100€ Kangasalan yhteiskoulun ja lukion seniorit 50 € Kangasalan Yrittäjät 100€ Kangasalan yhteiskoulun ja lukion seniorit 300€ Björkqvist rahasto 50€ Björkvistin rahasto

AINEIDEN PARHAAT - KEVÄT 2020 Taito- ja taideaineet Musiikki: Kainisto Hanna Kuvataide: Muola Anna Liikunta: Pulkkinen Eerika

50 € LC Kangasala 50 € LC Kangasala Roine 50 € LC Kangasala Roine

Aineiden erityismaininnat Biologia Englanti Espanja Filosofia Fysiikka Historia Italia Kemia Kuvataide Liikunta Maantiede Matematiikka, pitkä Matematiikka, lyhyt Musiikki Psykologia Ranska Ruotsi Saksa, pitkä Saksa, lyhyt Terveystieto Uskonto Äidinkieli

Ketola Suvi Koskimäki Niilo Pölkki Emma Saarenketo Nelli Koskimäki Niilo Virtanen Eveliina Pantsu Pekka Pekkala Aleksi Muola Anna Lumme Samuli, Pulkkinen Eerika Täyrönen Hannes Mäntylä Eemeli Koponen Sylvia Kainisto Hanna Mäntylä Otto Croze Camille Hildén Milena Luukkonen Liisasisko Myllymäki Markus Vallius Heidi Toivonen Samu-Ville Virtanen Eveliina

KIRJALAHJAT SEKÄ LEHDET Kemia-lehden vuosikerta Ketola Suvi, Koskimäki Niilo, Luukkonen Liisasisko, Malkamäki Martta, Metsä-Simola Emil, Santala Waltteri, Vallius Heidi, Välimaa Anni Tiede-lehden vuosikerta Luukkonen Liisasisko Uusiouutiset-lehden vuosikerta Liuko Lauri Sverigekontakt i Finland rf Virtanen Eveliina (kirja) Pohjola Norden Martikainen Roosa (kirja) Italian kulttuuri-instituutin kirjastipendi Pantsu Pekka

JATKAVIEN OPISKELIJOIDEN STIPENDIT Kangasalan lukion vanhempainyhdistyksen vuoden lukiolainen -stipendit: Kivimäki Aapo, Savolainen Suvi Nuorisovaltuuston stipendi 50 €: Klapuri Ossi Björkqvist rahaston stipendit 1. vuoden opiskelijat, 50 €: Lahdenniemi Elina, Lamminmäki Silja, Leppänen Tiia, Malkamäki Martta, Savolainen Suvi, Tuominen Iina, Vanhanen Onni Teknologiateollisuuden stipendi 50 €: Mäkelä Mikko Björkqvist rahaston stipendit 2. vuoden opiskelijat: Eerola Waltteri 50€, Heinimaa Valtteri 50 €, Höysniemi Aleksi 50 €, Niemi Alina 50 €, Välimaa Anni 100 €

Henkilökunta Helminen Tommi, apulaisrehtori, filosofia Herrala Liisa, matematiikka, kemia, 1. ro Järvinen Heini, kuvataide, 2. ro Karevaara Timo-Antti, biologia, maantiede, 3. ro Kela Samuli, tekninen työ Kelloniemi Kiti, englanti, 1. ro Korkama Anna, englanti, italia, 1. ro Kormano-Suokko Johanna, tekstiilityö Koskenalusta Maija, musiikki, musalinja ro Lehtola Heljä, liikunta, terveystieto, 1. ro Molkka Veera, äidinkieli, kirjallisuus, 1. ro Mäkinen Pentti, matematiikka, fysiikka, 2. ro Nylund Henrik, ruotsi Palomäki Sanna, äidinkieli, historia Partanen Jussi, fysiikka, matematiikka, 3. ro Passila Irene, kotitalous Patama Tarja, matematiikka, kemia, 3. ro Piipponen Tiina, englanti, 2. ro Poutiainen Päivi, erityisopetus, opinto-ohjaus, yhdistelmäopiskelijat ro Reynaud Tiina, ruotsi, ranska, 3. ro Sihvo Juha, matematiikka, fysiikka Tahvanainen Ismo, opinto-ohjaus, 4. ro Talvisto Jari, historia, yhteiskuntaoppi Timonen Leena, espanja, saksa Ukkonen Panu, musiikki, musalinja ro Valkama Tarja, äidinkieli, kirjallisuus, 2. ro

Muu henkilökunta

Kivistö Anne, toimistosihteeri Mäkinen Eeva, fysioterapeutti Niemelä Liisa, koulukuraattori Palmu Päivi, koulupsykologi Rautiainen Heidi, Katja Tervonen, lääkäri Silmu Tarja, terveydenhoitaja Susi Seppo, kiinteistönhoitaja Vääränen Mikko, teknologiavahtimestari